maanantai 15. joulukuuta 2014

Henkilökohtaisia kohtaamisia

Lankakaupassa käynti on hyvin henkilökohtaista ja siksi kauppias pääsee usein mukaan merkittäviin hetkiin asiakkaidensa elämää. Meille tullaan, kun lapsia syntyy, tullaan äideiksi tai isoäideiksi. Meille tullaan kastejuhlan, konfirmaation, tanssiais- ja jopa Linnanjuhlien valmisteluissa. Polttareita, synttäreitä, hääpäiviä - iloisia juhlia. Näinä päivinä tietysti joululahjavalmisteluissa, muille ja myös itselle haetaan mieluisaa puuhaa Joulun rauhaan.

Vastasyntyneelle junasukat

Asiakkaan ylläritarjoilut hääpäivänään


Kohtaan myös vaikeita hetkiä, taivasmatkasukkia läheisille. Isä tai isoisä halutaan lähettää viimeiselle matkalla lämpimissä omatekoisissa sukissa. Samoin haetaan tekemistä vaikeassa sairaudessa jaksamiseen, ponnisteluihin saada elämä paremmille urille ja uskaltaa hetkeksi ihmisten ilmoille. Näitä kaikkea ja paljon muuta kohtaa lankakaupassa ja se tuntuu tärkeältä. Lankojen ja käsillä tekemisen hyvää tekevä vaikutus on todistetusti totta. Se rauhoittaa, auttaa keskittymään ja tekee meistä tarpeellisia. Aamupostin  26.9. mukaan "Villasukat auttavat sydänsuruihinkin".

Käsitöiden tekeminen kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja, mikä parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä, vakuuttaa aivotutkija ja Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori Minna Huotilainen.

Aikaan sopii myös, se että neulominen voi opettaa meille armollisuutta. Keskeneräiseksi jääneet käsityöt eli ufot (Unfinished Object), pitäisi piilottamisen sijaan nostaa esille. Ne ovat osoitus ponnistelusta omien taitojen ylärajoilla, mikä on tulevan onnistumisen ehto. Oman keskeneräisyyden sietäminen on keskeistä älyllisen kehityksen kannalta. Saati sitten tässä mulle-kaikki-heti-maailmassa pitkäjänteisyyden kehittäminen!

Piparilapasia
Lankoja voi käyttää näinkin
 

Armollista Joulun odotusta, kyllä ne käsityöt aikanaan valmistuu.
t. Taina
Taskutakki on vielä vaiheessa









maanantai 8. joulukuuta 2014

Sibelius 149 vuotta!

Tänään on kotikaupunkimme suuren miehen, Jean Sibeliuksen 149-vuotis syntymäpäivät. Päivän kunniaksi pääsimme käymään Ainolassa.
Kuva kirjasta Jean Sibeluksen pöydässä (Risto ja Ritva Lehmusoksa)
Normaalisihan Ainola on auki yleisölle vain kesäaikana, tänään juhlapäivänä, 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta sai lähestulkoon henkilökohtaisen esittelyn. Pääsimme myös yläkertaan, joka normaalisti on suljettu yleisöltä.

Ihan uskomaton tunnelma, aivan kuin olisimme tulleet Ainon ja Jannen luo kylään, isot uunit olivat lämpiminä, (nykyään tosin sähkövastuksilla, ei ole mahdollista koko talon uuneja käydä lämmittämässä puilla). Hyvin pystyi kuvittelemaan, että isäntäpari on vain poikennut johonkin ulos ja kohta tulisivat meitä tervehtimään.
 




Aino oli kova käsityöihminen, hän kutoi kangaspuilla, neuloi ja kirjoi, ja suureksi hämmästykseksi, hän teki myös puutöitä! Ainolassa onkin useampi huonekalu jonka Aino teki talon pohjakerroksessa olevassa tuvassa, hänellä oli siellä näet ikioma höyläpenkki.

Säveltäjämestari oli myös hyvän ruoan ystävä ja nyt onkin ilmestynyt uusi kirja: Jean Sibeluksen pöydässä. Kirjassa on myös mukavia pieniä juttuja perheen elämästä. Pitkäaikaisen apulaisen, Helmin pipariresepti pitänee testata hetimiten.

Ensi vuonna vietetään Jean Sibeluksen 150-vuotissyntymäjuhlaa, myös Lentävä Lapanen on omalta osaltaan mukana juhlavuoden tohinoissa. Kerrottakoon tässä sen verran, että asia liittyy enemmänkin Ainoon ja tietenkin neulomiseen! Myöhemmin sitten lisää tästä aiheesta.
T. Tarja